torstai 30. lokakuuta 2014

Tää oli parasta just nyt!



Vähä on taas kulunu aikaa kun ei oo mitään kirjotellu tänne. Mut mullon ollu hyvä syy! Nimittäin ei oo huvittanu ja netti on hidas! :D Konferenssi viikon jälkeen oli "normi" työharkka viikko viel synnärillä. Sielä oli meidän harmiksemme yllättäen vähän hiljasta ja ei montaakaan synnytystä päästy hoitamaan.
Telttamme ja Henna

Mun prinsessa peti
Torstaina sit lähettiinkin viikonloppu reissulle safarille Masai Maraan. Eka yö oltiin hotellissa Narokissa, sinne matka kesti n 5 tuntia. Matka meni tosi nopeeta kun taas oli hienoja maisemia mitä kattella, isoja teeplantaaseja ja tie kiemurteli vuorien rinteillä. Kaupasta piti hakea itselle omat juomavedet, muuten meillä oli kokki tekemässä ruokaa koko viikonlopun ajan kun perjantai aamuna päästiin lähtemään kohti safaria. Safarille matkattiin reilu 4 tuntia. Tieksi sitä reittiä ei voinu kutsua sen jälkeen kun piki loppu. Mut kyl siel autolla pääsi etenemään. :D Matkalla jo pongattiin paljon safarilehmiä, -kilejä,  -lampaita, -aaseja, -kärpäsiä ja pari safariseepraakin keretiin nähdä. Perille päästyämme yllätytiin siitä että paikka oli osi siistin näköinen ja aidattu alue. Suureksi hämmennyksemme meille tuumattiin että teltoissa tulee lämmintä vettä?!?! No, ne meidän teltat olikin aika hulppeet jossa tosiaan oli vesi vessa ja suihku. Olin aivan asennoitunut eräjormailemaan leijonien kans saman puun alla koko viikonlopun, mut nyt ei saatu kun Hennalle Gekko kavereita sänkyyn...
Yhtä hymyä koooko vkl! :)

Kisu
Lisäää kisuja
Kisuja
Ruokaa nälkäsille ja pienen radiohiljaisuuden jälkeen päästiin safarille. Paljon näkyi eläimiä jo ekana päivänä. Impala, antilooppi ja gaselli oli keskenään liian samanmoosia et ne meni ihan sekasin kuka oli kuka. Kiraffeja ja norsuja seurattiin pitkään. Buffeleita, seeproja, magnusteja ja pahkasikoja näky sielä täälä. Ekan päivän kohokohta oli se kun nähtiin Gepardi! Meidän oppaatkin oli siitä tosi innoissaan ja gepardia on vaikee nähdä safarilla. Onnekkaita olimma! Siinä se kissi rauhas käppäili ja ei ollu moksiskaan vaikka ympärillä oli monenmonta autoa. Siinä vieressä oli samalla myös norsu perhe ruokailemassa, isukki norsu meinasi vähän hermostua kun olimme suht likellä ja heillä kun oli pennut vierellä, joiden puolia pitää. Vielä just ennen kun olimme lähdössä pois päin safarilta takaisin camping alueelle pääsimme katselemaan leijonia. Neljä naaras leijonaa makoili ja otti lepiä puskassa. Aika kissaaista touhua oli kun selällään päpälät ylöspäin makoilivat. Ihanat! Uskomatonta oli päästä luontoon katsomaan ja seuraamaan eläimien eloa ja maisematkin olivat todella hienot! Siinä ei tarvinnut suurempia pölpöttää kun sai vaan katsella maisemia, ihailla luontoa ja ihmetellä että on ihan oikeasti päässyt tänne! :)

Leopardi puussa







Ruokatauolta
Kisuja
Lauantaina sit oli suunnitelmissa olla koko päivä safarilla. Sinne lähettiin aamupalan jälkeen seittemän maissa. Taas kierreltiin autolla edestakas safari teitä ja pongailtiin jo tuttuja elukoita ja välillä pysähdyttiin katsomaan norsujen ruokahetkeä tai jotain muita kiinostavia. Aamupäivän kohokohta oli puussa kököttävä leopardi, jolta oikeastaan näkyi vain oksien välistä musta pilkullinen takapuoli. Jonkun aikaa sitä seurattuamme lähetiin taas lisää kiertelemään paikkoja. Virtahepoja pysähdyttiin kattelemaan. Niiden likelle ei vaan saanut mennä,kun ovat kovin agressiivisiä, vaikkei ruuaksi meitä syökkään, silti jyräämällä tappaa eniten ihmisiä Afrikan eläimistä. Lounaalle päästiin ulkoilmaan, ja pois autosta. Suuren puun alla  hienolla paikkaa saatiin natustella meille tehdyt eväät. Ihanaa lounas hetkeä vaan häiritsi ehkä miljoonat kärpäset, joita piti hätistellä koko ajan. Muuten olis ollu kyl mahtava kokemus ja paikka lounastaa..:D Lounaspaikalta lähettiin takasin päin uudelleen kiertelemään paikkoja. Saa kyl vaan hmetellä oppaamme/ kuskimme kykyjä nähdä eläimiä, yhtäkkiä hän pongasi lisää naaras jellonia puskien suojasta, joita taasen jäimme kuvailemaan ja ihastelemaan. Mieli olisi tehnyt mennä vähän rapsuttamaan kun olivat niin sulosia, ei niitä niin koviksi pedoiksi olisi uskonut, mitä oikeasti ovat. Illalla sit taas vähä syötiin lisää ja höpöteltiin porukalla päivän tapahtumia. Meitä kun oli sielä kaksi autollista eli yhteensä 14 suomalaista likkaa. Siinä vaiheessa kun taas rupes haukouttamaan niin paljon ettei jaksanut enää olla hereillä, saa mennä ihan hyvin nukkumaan vaikka kello ei olisi vielä edes kahdeksaa. Olihan seuraavana aamuna jo lähtö aamusafarille kuuden aikaan.

Tansanian Serengeti ja Kenian Masai Mara
Lisää kuvateksti
Sunnuntai aamuna siis aamuteet juotuamme lähettiin katsomaan auringonnousua safarille. Vuorien takaa nousevaa aurinkoa ihailessamme näimme jonkun matkan päässä leijona emon neljän pennun kanssa aukealla paikalla. He siinä impalan olivat saaneet ateriaksensa. Muutamat pennut tulivat meidän likelle ihmettelemään ja kattelemaan. Välillä he painivat keskenään, leikkivät emonsa hännällä. Opas sanoi pentujen olevan n. 3-4 kuukauden ikäisiä. Aikamme katseltuamme leijonien ruokailua emo pikkuhiljaa raahasi impalan ruhoa kohti pusikon suojia, johon rauhoittua syömään loppuja. Me, kuten muutkin lähimme autoinemme eteenpäin. Pitkälle emme päässeet, kun näimme toisen leijonan joka lähti vaanimaan gnuta. Gnut olivat aika kaukana vielä syömässä, kauan siinä katsottiin tapahtumia, kun leijona vaani paikoillaan ja pennut odottivat kaukana puskien suojassa. Pitkän ajan kuluessa gnut lähtivät leijonaa kohti, jolloin sitten leijona päätti hyökää heidän kimppuunsa. Gnut olivat kuitenkin sen verran kaukana, että leijona ei saanut niitä kiinni. Niin jäi kisuilta aamupala saamatta. Emo leijona sitten lähti kattelemaan lisää aamupala värkkejä, ja haistoikin ilmeisesti em. impalan raadon. Loppujen lopuksi pääsimme todistamaan, lähinnä kuuntelemaan valtavaa puskien suojassa käytävää tappelua siitä kumpi sitä aamupalaa nyt saisi. Ärjymistä ja karjumista sekä piinaavaa hiljaisuutta kesti monta tovia, kummankin leijonan pennut olivat puskien ulkopuolella ikäänkuin odottamassa että olisi taas turvallista palata emon luokse. Safarin jälkeen maittava aamupala ja suunta kohti kotia.

Safari kokonaisuudessaan oli aivan huikee kokemus ja sunnuntain aamusafari oli sen lisäksi vielä  kaiken huipentuma. Huippu viikonloppu ja kokemus, jota varmasti tulee muisteltua vielä pitkään.

Lauantaina kävimme safarin jälkeen vielä masai heimon kylässä. Sieltäkin koitan saada vähän juttua kuvaa ja videota laitettua kun taas saan kerättyä kiinnostusta tähän hitaaseen nettiin! :)

Ronsu poikineen
Relax
Maanantaina sensijaan olikin kunnn palautus maan pinnalle ja ekaa kertaa oli niin iso motivaatio kolo kaikesta kiinnostuksesta varsinkin harjoitteluita kohtaan. Suomessakin kun on raskasta aina aloittaa harjoittelu uudessa paikassa, täälä kun oli jo kolmas uusi paikka ja vieras kieli. Aina kaikki ei ole niin kivaa ja välillä ärsyttää vähän enemmän. Mut niistäkin on selvitty ja nyt muutaman päivän kun o ollut lasten osastolla harjoittelussa, tuntuu se mukavalta paikalta ja henkilökunta on mukavaa ja ottavat meidät hyvin huomioon.





Maisemaa


Gepardi



n. Parin vuoden vanha jellona
Ei tullu aamupalaa..:(

Äippä ja lapsoset + impala


auringon nousu ja seeprat
Osa meistä jo laskee kovasti kotiinpääsyä. Puoliväli ohitetaan ens viikon torstaina. Ihanaa kun täälä lämmössä on vielä aikaa, ja loma viikotkin ovat vasta edessä. Vaikka kotiin pääsyä tässä itsekkin odottaa hetkittäin aika paljon.

maanantai 20. lokakuuta 2014

onnee ei saa rahalla, eikä aitoa kauneutta




Tämä viikko siis vietettykin konferenssiviikkoa/ intensiivi kurssia, kuka nyt tahtookin sitä kutsua millä nimellä haluaa! Se järjestettiin Masenon yliopiston hotellin tiloissa, päivät alkoivat kaheksan maissa (in African time) ja päättyivät puoli viideltä. Tapahtumassa oli siis Keniasta, Ugandasta ja Suomesta opettajia, proffessoreita ja opiskelijoita. Jokaiselle päivälle oli oma teemansa ja kaikilla oli oma esitys liittyen omiin tutkimuksiinsa tai johonkin muuhun. Me suomalaiset opiskelijat kerroimme opiskeluun liittyvistä asioista suomessa. Minä ja Henna pidimme keskiviikkona esityksen suomen sairaanhoitaja koulutuksesta. Opiskelijoiden esityksiin oli varattu 15 min aikaa. Me oltiin Hennan kanssa ajatelevaisia muita kohtaan ja pyrittiin saamaan aikataulua kiinni, joten meidän esitys kesti hurjat 3 minuuttia! :D ei vaan, tärkeimmät asiat kun kertoo tiiviiseen muotoon niin ei kerkiä kuulijat nukahtamaan! :) Torstaina oli vielä puoli päivää esityksiä ja loppu seremoniat, missä saatiin todistukset ym. Ruoan jälkeen Impala park vaihtui museo retkeksi, sielä oli paljon täytettyjä eläimiä, savimajoja, kilpikonnia ja käärmeitä. Paikallisista kouluista oli isoja lapsiryhmiä myös, heille taisi olla suurempi ihme nähdä valkosia ihmisiä, kuin isoja käärmeitä!


Perjantaina oli sitten luvassa kokopäiväretki kylään tapaamaan mummoa, joka on Barak Obaman isän äiti. Obama ei ole missään vaiheessa asunut Afrikassa, mutta hänen isänsä on kotoisin kyseisestä kylästä. Kylässä oli juhlittu pitkään kun Obama oltiin valittu USA:n pressaksi, sinne oli myös järjestetty vesi
Sokeriruokoa.
Koululaiset
Mummo ja obama ja mummo
, sähköt ja pikitie. Mummo kertoili meille jotain Obaman elämästä, nuoruudesta ym. hän puhui itse luo -kieltä ja koulun professori käänsi sen englanniksi. Obama itse on käynyt Michelle vaimonsa kanssa kylässä viimeksi silloin kun hän on ollut senaattorina, heidän lapset eivät ole käyneet siellä koskaan. Tämä mummo oli kovasti mielissään siitä kun hänen luonaan käy ryhmiä vierailulla kun hän ei pysty itse esim. käymään kaupassa tms. turvallisuussyistä. Paikka oli todella tarkkaan vartioitu ja ei saanut pitää kameroita näkyvillä ollenkaan, mutta myöhemmin saatiin sitten lupa kuvata. Mummo oli pistänyt myös pystyyn koulun, jota hän pyöritti. Lapset tulivat meitä moikkaamaan ja olivat kyllä suloisia. Kovasti innostui kun heistä otti kuvan ja saivat sitten ihmetellä kamerasta omaa kuvaansa. :D
Paikalliset mekaanikot työssään


pistipä silmään et oli osassa savimajoista aika komia peltikatto!
Linja-autossa on tunelmaa!
Kylä oli n. 60km päässä Kisumusta. Mennessä sinne kesti n. 1,5 tuntia ajaa. Takasi päin sit hiukan enemmän. Ruokapaussin jälkeen päästiin jatkamaan matkaa, kunnes poliisiratsiaan piti pysähtyä ja sit meni jarrut tj?! Täälä kyllä kaveria jeesataan hienosti. Bussikuski lähti kävellen takasin päin hakemaan kylästä jotain, hetki odoteltiin ja hän oli saanut purkillisen jotaki nestettä. Taas säädettiin.. kuski lähti uudestaan kävellen kylästä hakemaan apumiehiä, jotka sit meille hienosti korjas bussin et päästiin jatkamaan matkaa. Vähä rupes jo pitkä ja lämmin päivä väsyttämään. Perille päästyämme käytiin pika suihkussa ja sen jälkeen oli hotellilla iltajuhla, jossa oli bändi soittamassa ja syötiin ja tanssittiin. Väsy vaan rupes olemaan niin kova, et siiä vaihees sänkyyn pääseminen oli ehkä paras asia tapahtumarikkaassa päivässä.! :)

Kuvat ei oo aivan täydellisessä järjestyksessä, enkä jaksa niitä ruveta säätämään. Mun nukkumaan menoaika on mennyt jo 42 minuuttia sitten, eli siis klo 20:00. Mut saapahan nyt äippä lukee tarinaa, ehkä hitusen sekavaa sellaista..
välillä jää vhä rakennukset kesken..

African style!



sunnuntai 12. lokakuuta 2014

kuuulumisia

Hetki meny kertomatta tänne mitään kuulumisia. Viikolla aloitettiin harjoittelu kunnan sairaalassa. Hennan kanssa ollaan synnärillä ja muut likat ovat kirran osastolla harjoittelussa. Sairaala on mielenkiintoinen, kun sielä pihapiirissä on jokainen osasto omana rakennuksenaan. Harjoitteluista sinänsä en tänne jaksa kirjoittaa sen enempää, kun oppimispäiväkirjaakin pitää samalla kirjoittaa.. En ole laiska, käytän vaan aikaani  mieluummin johonkin muuhun! :D Samalla osastolla oli myös sh opiskelijana vaihdossa hollantilainen likka. Hän on ollut Kisumussa kolme viikkoa kauemmin kuin me. Saatiin häneltä hyviä vinkkejä joihinkin ruoka paikkoihin ja hotelleihin, missä on rauhallista ottaa arskaa! 8)

Meillä on täälä ens viikolla tän terveafrikka / hadco sydeemin (älä kysy enempää) konferenssi, johon myös opettajia suomesta tulee viikoksi tänne. Aloitettiin yhdessä viikonloppu kutsumalla opettajat meille kylään ja syömään. Oli mukava vaihtaa kuulumisia ja totesivat että meillä on täälä asiat aivan hyvin ja löydetty hyvä systeemi asua kuus naista samas kämpäs, joka ei aina kovin helppoa tule olemaan.. vielä kun ollaan säästytty suuremilta yhteenotoilta ja känkkäränkkä kohtauksilta! Hyvä jes!

aamupalaaa
En yhtää ihmettele et paikalliset ovat ylpeitä tästä kahvilasta!














african fish eagle?/ sea eagle?
Lauantaina aamulla porukka heräili omaan tahtiin. Virkeimpiin mukaan kuuluvana aattelin sit urheilla vähän aamusta. Porrasjuoksua heti seittemän jälkeen aamulla, pikkusen varmaan paikalliset pitävät meitä pimeinä. Mut ei voi mitää, ei täälä oikeen lenkille viitti lähtiä. :D Vihdoin kun päästiin lähtemään, mentiin Java houseen aamukahville ja syömään kunnon aamupala. Meillä o täälä tullu semmonen systeemi et lauantaisin käydään vähän paremmin syömässä, kun muuten kokataan kaikki ruuat täälä ite. Nyt kolme viikkoa kun on juonu pikakahvia maistuu kahvilan aivan oikee kahvi ehkä maailman parhaimmalta. Pikakahvi on aikamoista kuraa! Aamupalaksi burrito with ham ja suunnaksi kibokobay hotel. Ainut mikä tiedettiin paikasta oli et se on victoriajärven rannalla. Tuktukilla mentiin aika pitkään hiekkatietä, mut viimein päästiin perille. Paikka oli kkyllä aivan uskomattoman hieno ja siisti. Hintatasoltaan toki oli vähän kalliimpi kun Kisumu hotelli mut kannatti lähtee! Heti hotellin pihassa meitä tuli vataan monenmonta miestä tarjoomaan veneretkeensä. Mutta aluksi mentiin vaan rentoutumaan auringon lämpöön! aikamme makoiltuamme lähettiin kuvailee maisemia. Eräs vene kuski sit tarjoutu meille kuskiksi, niin tytöt lähti kattelee vähän miltä se maailan oisiksi suurin järvi oikeen näyttää. Ei tarvinu kauaksi mennä nii heti päästiin näkemään virtahepoja. Niitä olis voinu seurata vaikka kuinka kauan. Vaikka kuinka suloinen ja  ihana näky olikin, karuna totuutena kuitenkin se, että virtahevot tappaa Afrikassa eniten ihmisiä. Joten aivan likelle niitä en kyllä menisi silittelemään.. Retki oli kun suoraan jostain avaranluonnon luontodokumetista. paljon eri eläimiä ja niiden elämää seurattiin. Meillä oli hyvä opas, joka kertoi mielenkiintoista faktatietoo. Täälä on kyllä todella rikas luonto. Paljon näky pieniä värikkäitä pikku lintuja. Yhtä lintuakin seurattiin, tuli aivan Pocahontas siitä mieleen.. semmonen pikku tirppa, joka oli sen terävän nokkansa kans joka paikas. Lisäksi seurattiin jotain isoa liskoa ja sen ruokailu hetkeä sekä kotkia, niitä oli kahta eri lajia afrikan kala ja meri kotkia. en tiiä kummat oli kumpia mut komeita elukoita nuokin! :) 


 Iltapäivällä lähettiin kävelee hetkenmatkaa kämpälle päin et saatais tuktukki jostakin kohtaa hommattua. Matkan varrella näki varsinaista afrikkalaista elämää kanoineen, lehmineen ja koirineen.. (+ plus muut elukat). Vaikka toi hotelli oli aika "turisti" paikka, käveltyämme kylätietä oli valkoiset ihmiset taas niin aikusille kun lapsillekkin kummastus ja kaikki meille heilutteli. hah.. hauskoja tyyppejä :P

Taas yks oikeen loistava päivä takana. Vielä kymmenisen viikkoa jäljellä tätä elämää. Välillä tuntuu, että täälä olisi ollu jo kauemmin kuin kolme viikkoa. Eiköhän täs ollu taas terkeimmät!