Viikonlopun viettoa

Viikonloppu vietetty ja samalla eka viikokin Keniassa taputeltuna.

Pippuripihvi annos 900Ksh, eli n. 9€

Lauantaina sai nukkua niin pitkään kun vaan, Henna aamu virkkuna heräs jo kymmenen yli kuus, mä sentäs nukuin varttia vaille seittemään! täälä menee kyl päivärytmi ihan sekaasin ku tulee niin aikasin pimee. Aamupalan jälkeen sit pakattiin uima kamppeet mukaan et mennään ottaa aurinkoo vaikka näyttikin vähän pilviseltä. Ei se aurinko esiin tullut, joten käytiin vähän kävelemäs ja tutkimas paikkoja. Tässä Kisumussa on n. puolivuotta sitten avattu uusi ostari, jossa käydään aika paljon kaupassa hakemassa päivittäis tavaroita. Yläkerrassa on tosi hieno nykypäiväisen näkönen kahvila, jossa käytiin sit hörppimäs juomat. Kaikki muut oli tyytyväisiä sheikkeihinsä ja jääkahveihinsa, mutta inkivääritee sitruunalla ja hunajalla oli pikkusen liian tulista meidän makuun. :D Juomien jälkeen se aurinko armas rupes meille paistamaan, joten puolen päivän mais päästiinki altaille! Hotellilla ollaan otettu jo aikasemminkin hyvät pippuripihvit, meinattiin semmoset sit tilata, mut pihvit oli loppu, joten mentiin sit samaan kippolaravintolaan syömään pippuripiffit. Vaikka annos oli 300Ksh kalliimpi kun hotellilla, oli se kyl sen arvoonenki! Njam! Lauantai kyl meni niin mukavasti vaan oleillen ja leväten, oli toi auringonottaminen niin raskasta et otin oikeen tunnin tirsatkin sit iltapäivällä kun tultiin kämpälle. Sillä aikaa likat oli mm. tehny Roosalle traguksen :D

tiivis tunnelma tuktukissa!

Tälle päivälle sit oltiinkin jo alku viikosta sovittu että koululta tulee yksi opettaja viemään meitä kirkkoon ja markkinoille. Eilen illalla myös suunnitelmiin tuli muutoksia sen verran että meidät oli myös kutsuttu jonkun professorin kotiin, ja sinne piti homata joku lahja. Onneks illalla jo mietittiin lahja valmiiksi. Sunnuntai aamuna paikallinen opettaja tuli noutamaan meitä tuktukin kans 7:40, jopa viis minuuttia ennen sovittua aikaa! Hyvin mahtu kuus likkaa plus kuski ja opettaja tuktukkiin, ja matka kohti kirkkoa alkoi. Kirkossa oli meininki ihan erilaista kun suomessa, alkuun sielä laulettiin paljon ylistyslauluja siinä oli laulaja ja seittemän ihmisen kuoro. välillä oli vähän liiankin paatoksellista ja ahdistavaa ainakin itelle. Laulut oli suurinosa englanniksi, osa kuitenkin swahiliksi. Kirkossa tuumattiin että on tullut vieraita, ja meidän piti sitten nostaa käsi pystyyn, jotta muut ihmiset huomasivat meidät. Onneksi ei tarvinnut mennä mitään rukousta sanomaan, siitäkin kun on jossain välis peloteltu. Joku vierailija sielä sitten puhu kauan aikaa se oli joku ns. raamattu tunti, ja monet ihmiset kirjoittivat häneen puheestaan muistiinpanoja. Sen puheen jälkeen meidät kutsuttiin täyden kirkon eteen, useat ihmiset kättelivät ja toivottivat meidät tervetulleeksi. Sitten meidät vietiin johki takahuoneeseen ja tarjottiin keksiä ja limsaa..

Naiset kirkon jälkeen.

Kirkosta sitten lähettiin takasi päin Kisumun keskustaan ja otettiin meidän opettaja mukaan matkaan. Sit lähettii matatulla (pakettiautolla, jossa on penkkejä siinä takaosassa) kohti markkinoita. Tämmöset markkinat on näin isona joka sunnuntai täälä. Sielä ei saanu olla puhelimet tai kamerat kädessä, koska ne luultavimminkin nypättäisiin kädestä pois. Tarkasti piti kulkea peräkkäin väen paljoudessa, jossa oli kapeat kävely reitit, paljon ihmisiä ja kanoja meni sielätäälä.. Markkinoilta ostettiin hedelmiä, ananaksia, passionia, banaania. Mangot ei vissiin oo täälä tähän aikaan hyviä, joten niitä ei saatu. Markkinoilta lähtiessä huomattiinkin et Roosan kangaskassia oli jossai vaihees viilletty, mut onneks ei mitään oltu viety!  Päivällä saatiin vähän aikaan odotella, treffit oli sovittu klo 12, että yliopiston professori tulee meitä hakemaan. Loppuviimein se tuli hakemaan meitä n. yhen mais. Siinä vaihees saatiin tietää et ollaan menossa johki maaseudulle, johon on tunnin ajomatka!


Matkalla oli osasta tosi hyvää ja uutta pikitietä ja osasta sit niin huonoa tietä, jossa oli ihan järkyttävän isoja koloja et normiautossakin otti pohja maahan. Menomatkalla oli kauniit maisemat, niitä oli kiva kattella niin ei noteerannu sitä järjetöntä liikennettä ollenkaa.. Siinä alla vähän auton lasin läpi räpsittyjä kuvia matkalta. Maaseutua. Siellä tuli sellasia hökkeleitä vastaan, jotka on lähempänä niitä mielikuvia siitä mikä vois olla meidän asumus täälä Afrikassa.

Päiväntasaaja ylitettiin!

 Perille päästyämme meitä oli vastassa professorin veli. Meidät istutettiin tuolirivistöön puun alle varjoon, jossa paikallinen poppamies rupes soittelee tos viltillä istuen tommosta ukuleleä. Vasemmassa jalassa sillä oli jotakin helistimiä. Hienon kuulostahan se oli, mutta mitään siitä ei saanut selvää, kun lauloivat swahiliksi. Ainakin jotakin lauloivat arvokkaista vieraista, jotka ovat tulleet kaukaa. Sit meille esiintyi kolme lasta toivottaen meidät tervetulleeksi, he lauloivat ja lausuivat runoja.

 Esityksien kesätäessä melkeimpä ikuisuuden, meidät kutsuttiin sisälle taloon syömään. meinas jo olla kiukkusia naisia, kun pienellä aamupalalla oltiin oltu koko päivä liikentees. Mut kyllä ruoka olikin hyvää, melkein kun meidän suomalainen ruoka. Ei mitään järjettömän mausteista. Ruokana oli siis riisiä, Ugalia eli maissijauhoja, lämmintä kaalisalaattia, lihaa melkein kun  karjalanpaistia, perunaa, kanaa ja shabattia. Shabatti oli aivan älyttömän hyvää, se on jauhon ja veden sekotuksella paistettuja lättyjä. Tuli ihan äiskän tekemä rieska mieleen! :) Jälkkäriksi oli hedelmäsalaattia, vesimelonia, banaania ja ananasta. Kyllä sitä vaan ihminen on tyytyväinen kun saa

 ruokaa..:D Ruokaa syötiin rauhassa, jälkiruoan jälkeen vasta saatiin juomaa. Juomaksi meille tarjottiin limsat. Lähtöä tekiessä rupesi olemaan tummia pilviä ja matkalla satoiki vettä aika lujaa. Ei tainnu paikallinen osata käyttää autonsa ilmastoinita, kun suomityttöjen piti laittaa ilmanvaihto päälle, kun muuten lasit olis vetäny niin kovaan huuruun. Rankkasateen aikana myös ihmeteltiin sitä, kun eivät viitti laittaa ees autoissa valoja päälle. Sen sijaan nämä ajavat huonolla kelillä hätävilkut päällä, jotta tulisivat huomioiduiksi. Eipä täälä liikenteessä oo muutenkaan mitään logiikkaa. Edellä ajavan auton saa ohittaa sieltä puolelta missä on tilaa, ja vaikka vastaan tulisi auto valoja räpsytellen tai rääkättäen, ei kuski tee elettäkään siihen, että kiirehtisi takasin omalle kaistalleen. Saahan sen autokortin täälä 18v. täyttänyt henkilö. "sitten kun siltä tuntuu, että osaa ajaa saa mennä näyttää taitonsa poliisille" , oli vastaus meidän kysymykseen miten täälä saa autokortin. Vaikkakin ollaan nähty täälä muutamia autokoulu autojakin!

Semmonen viikonloppu tälläkertaa! Paljon tuli kerrottavaa mut paljon varmaan on jääny viel sanomattakin. Kysellä saa, jos en kaikkee osaa kunnolla selostaa!